9. Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko,
Topoinen 60º36’92.4N,
22º07’70.0E
Kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko. Samalla paikalla on luultavasti ollut useita
puukirkkosukupolvia 1100-luvulta alkaen. Erään teorian mukaan paikalla olisi sijainnut
puukirkko jo Henrikin aikana 1150-luvulla, mutta kivikirkko on rakennettu vasta noin 1430.
Suomen piispanistuimen paikkana se oli varhaiselta keskiajalta lähtien. Ensimmäinen maininta löytyy aikalaislähteistä vuodelta 1232. Alueelta tiedetään kalmistoja, jotka on ajoitettu aivan toisen vuosituhannen alkuun. Legendan mukaan kirkko rakennettiin paikalle, missä piispan ruumista kuljettavat härät viimein pysähtyivät. Piispan jäännökset siirrettiin Turun tuomiokirkkoon 1290-luvulla. Pyhälle Henrikille ja Neitsyt Marialle omistettu kirkko rakennettiin harmaakivestä ja tiilestä Henrikin hautakirkoksi. Pohjakaavaltaan se on poikkeuksellinen, kaksikuorinen. Läntisestä päädystä kuori on kolmitaitteinen ja runkohuonetta matalampi. Itäinen pääty on runkohuoneen korkuinen ja viisitaitteinen. Pohjoisella seinustalla on sakaristo ja sitä vastapäätä eteläisellä sivulla asehuone. Kirkko oli alun perin suunniteltu kaksilaivaiseksi, suunnitelmia muutettiin rakentamisen aikana kolmilaivaiseksi, ristiholvatuksi. Holveja kannattelevat neliömäiset tiilipilarit. Holveissa ja pilareissa on ilmeisesti 1430-luvulta olevia maalauksia, jotka vuonna 1936 löydettiin kalkkimaalikerrosten alta. Kirkossa on piispa Tavastin lahjoittama belgialaisesta mustasta kalkkikiveä muistuttavasta kivestä valmistettu kenotafi vuodelta 1429. Se on peitetty Henrik-piispan elämää kuvaavilla kaiverretuilla messinkilevyillä. Kenotafi siirrettiin 1901 rakennettuun viisitaitteiseen kappeliin. Nykyään se on alkuperäisellä paikallaan keskilaivan itäosassa, uudelleen löydetyn Henrik-piispan haudan päällä. Kirkon urut ovat vuodelta 1968. Saarnatuoli sijaitsee oikealla sivustalla. Museovirasto on määritellyt Nousiaisten kirkon, kirkkomaiseman ja pappilan, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
puukirkko jo Henrikin aikana 1150-luvulla, mutta kivikirkko on rakennettu vasta noin 1430.
Suomen piispanistuimen paikkana se oli varhaiselta keskiajalta lähtien. Ensimmäinen maininta löytyy aikalaislähteistä vuodelta 1232. Alueelta tiedetään kalmistoja, jotka on ajoitettu aivan toisen vuosituhannen alkuun. Legendan mukaan kirkko rakennettiin paikalle, missä piispan ruumista kuljettavat härät viimein pysähtyivät. Piispan jäännökset siirrettiin Turun tuomiokirkkoon 1290-luvulla. Pyhälle Henrikille ja Neitsyt Marialle omistettu kirkko rakennettiin harmaakivestä ja tiilestä Henrikin hautakirkoksi. Pohjakaavaltaan se on poikkeuksellinen, kaksikuorinen. Läntisestä päädystä kuori on kolmitaitteinen ja runkohuonetta matalampi. Itäinen pääty on runkohuoneen korkuinen ja viisitaitteinen. Pohjoisella seinustalla on sakaristo ja sitä vastapäätä eteläisellä sivulla asehuone. Kirkko oli alun perin suunniteltu kaksilaivaiseksi, suunnitelmia muutettiin rakentamisen aikana kolmilaivaiseksi, ristiholvatuksi. Holveja kannattelevat neliömäiset tiilipilarit. Holveissa ja pilareissa on ilmeisesti 1430-luvulta olevia maalauksia, jotka vuonna 1936 löydettiin kalkkimaalikerrosten alta. Kirkossa on piispa Tavastin lahjoittama belgialaisesta mustasta kalkkikiveä muistuttavasta kivestä valmistettu kenotafi vuodelta 1429. Se on peitetty Henrik-piispan elämää kuvaavilla kaiverretuilla messinkilevyillä. Kenotafi siirrettiin 1901 rakennettuun viisitaitteiseen kappeliin. Nykyään se on alkuperäisellä paikallaan keskilaivan itäosassa, uudelleen löydetyn Henrik-piispan haudan päällä. Kirkon urut ovat vuodelta 1968. Saarnatuoli sijaitsee oikealla sivustalla. Museovirasto on määritellyt Nousiaisten kirkon, kirkkomaiseman ja pappilan, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Lähteet: Wikipedia, Kirjastot.fi
Kuvat: Nousiaisten Kotiseutuyhdistys ry
Tutustu kirkkoon ja käy sisällä virtuaalikierroksella
https://www.tiekirkot.fi/kirkot/nousiaisten-pyhan-henrikin-kirkko/
Virtuaalikierrokselle tästä