6. Repolan Risti, Repola
60º37’49.3N,
22º04’34.1E
"Pyhän Henrikin kerrotaan Satakuntaan lähtiessään määränneen, että jos hän matkalla saa surmansa, on risti pystytettävä siihen missä hänen ruumistaan vetävät härjät pysähtyvät."
Härät pysähtyivät ensimmäisen kerran Repolassa ja se on merkitty puisella ristillä. Vielä
vuodelta 1674 on säilynyt kirkkoherra Spenseniuksen kirjallinen maininta silloin pystyssä
olleesta rististä. Pyhän Henrikin tie on osa valtakunnallista retkeilyreitistöä. Noin 140 kilometrin pituinen reitti on merkitty maastoon reitin tunnuksella, vaeltavan piispan kuvalla varustetuin nauhoin ja opasteviitoin. Pyhän Henrikin tien pisin osuus, Köyliön ja Nousiaisten välillä kulkeva muinaistie on tunnettu kautta vuosisatojen Sant Henrikin tienä. Nimensä se lienee saanut Henrik-piispan ruumissaatosta. Tieuran tarkka sijainti on paikoitellen unohtunut ja perimätietokin on osittain ristiriitaista, mutta tien kulku on kuitenkin voitu pääpiirteissään selvittää paikannimien ja löytöjen avulla. Pyhän Henrikin tie on edelleen elävä pyhiinvaellusreitti ja -kohde.
vuodelta 1674 on säilynyt kirkkoherra Spenseniuksen kirjallinen maininta silloin pystyssä
olleesta rististä. Pyhän Henrikin tie on osa valtakunnallista retkeilyreitistöä. Noin 140 kilometrin pituinen reitti on merkitty maastoon reitin tunnuksella, vaeltavan piispan kuvalla varustetuin nauhoin ja opasteviitoin. Pyhän Henrikin tien pisin osuus, Köyliön ja Nousiaisten välillä kulkeva muinaistie on tunnettu kautta vuosisatojen Sant Henrikin tienä. Nimensä se lienee saanut Henrik-piispan ruumissaatosta. Tieuran tarkka sijainti on paikoitellen unohtunut ja perimätietokin on osittain ristiriitaista, mutta tien kulku on kuitenkin voitu pääpiirteissään selvittää paikannimien ja löytöjen avulla. Pyhän Henrikin tie on edelleen elävä pyhiinvaellusreitti ja -kohde.
Lähteet: Wikipedia, Kirjastot.fi
Kuvat: Nousiaisten Kotiseutuyhdistys ry